maanantai 16. helmikuuta 2009

CSR

CSR - corporate social responsibility eli yritysten sosiaalinen vastuu on aikalailla tapetilla yritysmaailmassa tällä hetkellä. Päätin tarttua asiaan, kun kävin kuuntelemassa aiheesta esityksen Kauppakorkeakoululla, prof. Claus Hipp esitelmöi otsikolla "Eettinen liiketoiminta - vastaan siitä mielelläni". Luento kuului Goethe-institutin luentosarjaan "Valta, markkinat ja moraali".
Yritysmaailma näyttää viimeaikoina huomanneen, että siltä puuttuu ote eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Tämä alkaa käydä jo pahasti omaan nilkkaan, kun kuningatar kuluttaja onkin kaukana edellä omine vaatimuksineen ja yhä tietoisempi valinnoissaan ja päätöksissään. Etenkin ilmastonlämpenemis-keskustelun myötä on yritysmaailmassa tullut muotiin 'kantaa sosiaalista vastuuta' vaikkapa erilaisilla eko-markkinointikampanjoilla; milloin menee sentti pullosta Itämeren suojeluun, milloin taas voi äänestää netissä hauskinta ekodesignia. Maailma suorastaan villiintyy mukavasta ekoajattelusta.
Juu, mutta miten on todellisuuden laita? Ovatko yritykset oikeilla jäljillä? Mikä on todella yritysten sosiaalisen vastuun tila? Lähemmässä tarkastelussa paljastuu, että toimet ovat lähinnä kosmeettisia ja kohdistuvat yksittäisiin osa-alueisiin. Harva yritys tajuaa, että vastuun pitää läpäistä koko yrityksen toiminnan ja näkyä sen kaikilla osa-alueilla. Maine narahtaa mistä tahansa tahrasta yrityksen vihreässä fasadissa.
Kuulostaa kovin haastavalta normaaliyritykselle, jossa ollaan totuttu siihen, että periaatteena on tehdä tulosta, keinoja kaihtamatta. Eli mikä neuvoksi? Katsotaanpa mitä prof. Hippillä on sanottavaa, nimihän on tuutu ainakin luomupiireissä. Hän puhuu kokemuksesta maailman suurimman luomulastenruokatehtaan johtajana. Yritys on myös maailman suurin luonnonmukaisten raaka-aineiden jalostaja.
Yrityselämässä on usein hyvin kiireistä ja päätöksiä on tehtävä nopeasti. Hipp toikin selkeästi esiin, että tässä liike-elämän arkipäivässä pärjätäkseen on taustatyö tehtävä kunnolla ja mietittävä selväksi toimintaperiaatteet ja käytännöt, jotka voivat kantaa yli kaikkien tilanteiden ja ongelmien. Mistä sitten rakennetaan sellainen vakaa pohja yrityksen toiminnalle?
Ensinnäkin täytyy työskennellä pitkäjänteisesti ja tietoisesti eikä pelkästään lain kirjaimen mukaan vaan "sydämen mukaan". Hipp peräänkuuluttaa mielen ja sydämen kehittämistä vuorovaikutuksessa toisten kanssa rakentaen luottamusta ja molemminpuolista arvostusta. Hän otti avuksi Aristoteleen perushyveet: viisauden, oikeudenmukaisuuden, rohkeuden ja rajojen asettamisen. Eikä tässä olla vain pohtimassa syntyjä syviä vaan kehittämässä käytännön taitoja, luomassa käsin vanhasta jotain uutta.
Tässäpä sitten muutamia käytännön ohjeita á la Hipp:
- Tehdään parasta mahdollista laatua, jota kaikki voivat ostaa. Hippillä tämä merkitsi luomuraaka-aineisiin siirtymistä. Vaikka suurin asiakas ei siitä halunnutkaan maksaa ylimääräistä.
- Ulospäin kannetaan eettinen vastuu: lupaukset asiakkaalle pidetään, ei käytetä hyväksi toisen heikkoa asemaa, tuetaan tavarantoimittajia toimimaan hyvien periaatteiden mukaan, suhtaudutaan kilpailijoihin arvokkaasti, ei puhuta pahaa ja voidaan jopa toimia yhteistyössä. Ei kuitenkaan jäädä toisten hyväksikäytettäväksi.
- Uudistuminen on tärkeää, uudet tuotteet, uudet markkinat. Tatkoitus on tehdä pitkäjänteistä liiketoimintaa eikä hakea nopeita voittoja. Myöskään sellaiseen toimintaan ei osallistuta, jota ei voi hyväksyä.
- Vuorovaikutus ja viestintä on tärkeää! Kun johtajan suhtautuu "huolehtivaisesti" alaisiaan kohtaan, silloin viestinnän on toimittava hyvin molempiin suuntiin. Työntekijöiden viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota ja joustetaan erilaisten elämäntilanteiden mukaan, kunnioitetaan työntekijän perhe-aikaa. Puhuminen on yrityksessä avainasemassa; luodaan sille hyvät puitteet kuten yhteinen ruokasali, jossa vapaa yhdessäolo ja keskustelu on luontevaa, pidetään tietoisesti kontaktia eri suuntiin, periaatteina kunnioitus ja toisen kuunteleminen. Näin työntekijällä voi syntyä myös lojaalisuus yritystä kohtaan.
- Rekrytointikin on merkittävää, työntekijöiden on sovittava yhteen, toimimaan yhteistyössä. Hipp käytti myös painokkaan hetken korostaakeen sitä, että ulkonäkö, "parerit" tai ensivaikutelma ei aina kerro totuutta ihmisestä, tarvitaan ihmistuntemusta mutta myös rohkutta antaa mahdollisuuksia erilaisille ihmisille.
- Hipp näytti miettineen paljon työntekijän tilannetta yrityksessä ja mahdollisuuksia tukea työntekijän edellytyksiä toimia työssään hyvin ja jopa ylittää itsensä. Hän puhui työntekijän "sulautumisesta" yritykseen ja kertoi nukkuvansa yönsä hyvin, kun "ympärilläni olevat ihmiset ymmärtävät enemmän kuin itse". Kun yrityksen arvopohja kunnioittaa yksilöitä yrityksessä ja pyrkii hedelmälliseen vuoropuheluun, myös työntekjä on valmis sitoutumaan yritykseen ja kantamaan yrityksen riskejä "yrittäjähenkisesti". Yritykseltä vaaditaan vuoropuhelun lisäksi sitoutumista työntekijöiden tukemiseen ja tarvittavan tiedon, informaation, tarjoamiseen. Tiedon käsittely on onnistunutta, kun oikea määrä tietoa on oikeassa paikassa, työntekijöitä ei myöskään saa "varastaa aikaa pitkillä puheilla".
- ongelmiin, kuten vaikkapa työpaikkakiusaamiseen on puututtava reippaalla otteella.
- Tällaista arvopohjaa ja periaatteita työstämällä ja niiden mukaan yrityksessä toimimalla syntyvät sitten kuin itsestään uudet aloiteet ja ideat sosiaalisesti vastuullisemman, ympäristöä kunnoittavamman ja eettisesti kestävämmän liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tapahtumasivu luennosta http://www.goethe.de/ins/fi/hel/ver/fi4034073v.htm

Hipp -yrityksen ideologiasta http://www.hipp.fi/subpage.aspx?id=33

Goethe-instituutin artikkeli aiheesta http://www.goethe.de/ges/umw/dos/nac/wir/en3113865.htm